Suomen Strategisen Johtamisen Seura (SSJS) jakaa vuosittain arvostetun strategiapalkinnon yhteistyössä Pirkko ja Tarmo Vahvelaisen säätiön kanssa. Säätiö, joka perustajansa hengessä haluaa edistää akateemisen tutkimustiedon tärkeyttä yrityksen strategisessa johtamisessa, lahjoittaa palkittaville stipendit. 

Tänä vuonna strategiapalkinto jaettiin pro gradu tai diplomityö -sarjassa sekä väitöskirjasarjassa. Kilpailuun osallistui yhteensä 20 korkealaatuista opinnäytetyötä 

Strategiapalkintojen voittajat

Pro gradu tai diplomityö -sarjan palkinnot jaettiin kolmelle strategia-aiheiselle tutkimukselle seuraavasti:  

Ensimmäisen palkinnon voitti: Niko Kandolin: This is not the company it used to be – a case of low cultural acceptance of sustainability as a new strategic concept

Diplomityössä yhdistyy kunnianhimoinen tutkimusasetelma, joka pyrkii vastaamaan kysymykseen miten uusi strategia todellisuudessa vaikuttaa organisaatioon ja sen kulttuurin muutokseen. Vaikkakin akateeminen tutkimus on vahvasti painottunut uuden strategian luomiseen ja organisaation muutokseen yksittäistapauksina, harva tutkimus pyrkii osoittamaan millaiset voimat ja teot vaikuttavat strategian kykyyn toimia organisaation muutoksen tekijänä. Tutkimuksessa käytetään strategisessa muutoskirjallisuudessa viime vuosikymmeninä suosiotaan lisättyä sensemaking-perspektiiviä. Kandolin tutki yhden organisaation induktiivisessa kvalitatiivisessa case-tutkimuksessaan kuinka monikansallinen yritys, nimeltään EngCorp, otti käyttöön kestävyyden uutena strategisena konseptina. Diplomityössä haastateltiin 33 henkilöä maailmanlaajuisesti yrittäen ymmärtää miten kestävyys strategisena konseptina otettiin vastaan, ja millaisia muutoksia se aiheutti yrityksen kulttuurissa ja toiminnassa sekä millaisia haasteita se aiheutti organisaatiolle.

Raadin mielestä työ on tieteellisesti laadukas ja tarkastelee ajankohtaista aihetta – kestävyyttä strategisena käsitteenä. Kandolinin valinta tarkastella työntekijöiden merkityksenantoprosessia kestävyydelle organisaatiomuutoksen aikana on innovatiivinen ja merkityksellinen. Kandolin korostaa, että työntekijöiden tolkuntekemisprosessi vaikuttaa uuden strategisen konseptin hyväksymiseen ja näin ollen myös organisaatiomuutoksen onnistumiseen. Kandolinin opinnäytetyön tulokset auttavat ymmärtämään tätä ryöppyävää tolkuntekemisprosessia. Kandolinin työ mahdollistaa raadin mielestä näin ollen myös tulosten laajemman hyödyntämisen. 

Finalistit (ei paremmuusjärjestyksessä)

Linnea Harala: Coopetition and Alignment in Circular Economy Ecosystems: Beverage Package Recycling System and Circular Economy Service Platform

Haralan diplomityö selvittää miten kilpailevat yritykset voivat yhdessä edistää kiertotaloutta ja miten kilpailijayhteistyötä voidaan edistää kiertotalousekosysteemeissä. Työ käsittelee kiertotalouden edistämistä sekä kiertotalouden mukaista liiketoimintaa, mikä vaatii systeemitason muutoksia eli kiertotalous toteutuu yhteistyössä eri toimijoiden välillä. Kilpailijoiden välinen yhteistyö vaatii kilpailevilta yrityksiltä sekä ekosysteemin keskustoimijoilta tai koordinaattoreilta uudenlaista ajattelua ja strategista suhtautumista. Työssä tarkastellaan kilpailijoita sisältävien kiertotalousekosysteemien dynamiikkaa ja analysoidaan kiertotalouden systeemitason tulosten mahdollistavia kilpailijayhteistyön fasilitointikeinoja sekä tehokkaaseen yhteistyöhön vaadittavaa yhteisymmärrystä.

Työssä perehdytään kiertotalouden toteuttamiseen uudesta aiemmin tutkimattomasta näkökulmasta. Kilpailijayhteistyö kiertotalouden edistämiseksi on erittäin tärkeää, sillä kiertotalouden mahdollistamiseksi vaaditaan useimmiten toimia laajalla rintamalla sekä eri yritysten välistä yhteistyötä toimialojen sisällä että eri toimialojen välillä. Työssä on perehdytty kahteen kiertotalousekosysteemiin, 1)  juomateollisuuden pullonkeräysekosysteemiin ja 2) metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä edistävään kehittämisprojektiin, sekä tunnistettu useita erilaisia tapauksia, joissa kilpailevat yritykset yhteistyössä pyrkivät kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan.

Raadin mielestä työ on ajankohtainen, koska kiertotalous on merkittävä strateginen tekijä tämän päivän yrityksissä. Haralan työ täyttää akateemisesti laadukkaan työn kriteerit ja diplomityön tulokset avaavat näkökulmia jäsenistöllemme siihen, miten yhteistyötä kiertotalouden edistämiseksi ekosysteemeissä ja verkostoissa voidaan kehittää.  

Kastor Brunila: A socio-cognitive approach to competitive sensemaking in a coopetitive growth industry – Case Finnish mobile game industry

Brunilan diplomityön päämääränä on syventää käsitystä kilpailun havainnointiprosessista: miten yksilöt ymmärtävät kilpailujännitteen ja mikä vaikuttaa havainnon muodostumisen prosessiin. Brunila kehittää diplomityössään teorian yksittäisen toimijan kilpailudynamiikan havainnollistamisprosessista laadullisen sekä abduktiivisen tutkimuksen kautta Suomen mobiilipelialalla. Työn aineisto kerättiin haastattelemalla mobiilipeliyrityksiä, sijoitusyhtiötä ja toimialayhdistystä. Brunila ehdottaa, että yksittäiset toimijat ymmärtävät kilpailudynamiikan sosiaalisen ja strategisen kognitioprosessin kautta. Sosiaalinen prosessi käsittelee miten yksittäisen toimijan tulisi käyttäytyä tietyssä sosiaalisessa tilanteessa. Kognitiivinen prosessi keskittyy puolestaan strategiseen havainnointiin. Näihin prosesseihin vaikuttavat sitkeät toimialan narratiivit, jotka muovautuvat ajan myötä toimialan kollektiivisessa havainnonmuodostuksessa.  

Raati arvioi, että Brunilan työ on tieteellisesti erittäin ansioitunut. Brunila tarkastelee havainnonmuodostumista strategiakirjallisuuden yhtenä mielenkiintoisimmista keskusteluista ja osoittaa tuntevansa teoreettisen keskustelun hyvin. Narratiiveja on identifioitu ja tarkasteltu syvällisesti. Yhtäältä sosiaalisia ja toisaalta kognitiivisia prosesseja selittämällä, Brunila auttaa seuran jäseniä ymmärtämään paremmin yritystensä kilpailudynamiikkaa.

Väitöskirja -sarjan palkinnot jaettiin kolmelle strategia-aiheiselle tutkimukselle seuraavasti: 

Voittaja: Markus Philipp Zimmer: Digitaalinen transformaation vakiintuneen markkina-aseman organisaatiossa: Digitaalisen transformaation yhteistoiminnallistaminen makro- ja mikrotason toimintojen välillä

Väitöstutkimus tuo uusia avauksia vakiintuneen markkina-aseman organisaation digitaalisen transformaation hallintaan. Työssä tutkitaan miten digitaalinen transformaatiostrategia, organisationaaliset muutokset (sekä arvolupaukseen että sisäisiin rakenteisiin) ja digitaaliset teknologiat toimivat ajureina makro- ja mikrotason toimintojen välillä. Empiirinen osio on toteutettu autoteollisuudessa ja sen kautta saadut tulokset paljastivat makro- ja mikrotason toimintojen vuorovaikutuksen, jotka yhteistoiminnallistavat autonvalmistajan digitaalisen transformaation. Työn tuloksia voidaan käyttää mikro- ja makrotasojen vuorovaikutuksen tehostamiseen digitaalisen transformaation hallinnassa, jonka raati näkee ajankohtaisena kaikilla toimialoilla.

Finalistit (ei paremmuusjärjestyksessä) 

Pasi Aaltola: Taloudellinen ajattelutapa johtamistyössä: Laskentatoimen strategiset roolit

Väitöstutkimus syventää ymmärrystämme laskentatoimen strategisesta roolista johtamisessa.  Väitöskirjan tuloksena kuvataan talouden paradoksaalista luonnetta strategioinnin yhteydessä jäsentämällä laskentatoimen hyötyjä ja haittoja johtajan strategisessa ajattelussa. Väitöskirjassa muodostetaan lähestymistapa strategisen liiketoiminta- ja johtamisinnovaatioiden kehitystyön ohjaukseen. Sen avulla johtajia voidaan auttaa hahmottamaan omaa työtään monipuolisesti talouden näkökulmasta ja jäsentämään omaa toimijuuttaan organisaationsa strategisen taloudellisen menestyksen rakentamisessa.

Sniazhana Sniazhko: Integraatiojohtajien epävarmuuden hallinta monikansallisissa yrityksissä hankinnan jälkeisen integraation aikana

Väitöstutkimus auttaa ymmärtämään epävarmuuden hallintaa monikansallisissa yrityksissä ja erityisesti yritysoston jälkeisessä integraatiossa. Päätöksentekoa lähestytään järkevästi suunniteltujen päätösten näkökulmasta, jossa epävarmuus poistetaan hallinnalla. Väitöskirja auttaa ymmärtämään miten monikansallisten yritysten päätöksentekijät yksilö- ja ryhmätasolla kokevat epävarmuuden ja valitsevat lähestymistavat sen hallintaan. Se tuo lisäarvoa kansainvälisiä yritysostoja ja -fuusioita käsittelevään kirjallisuuteen haastamalla vakiintuneet näkemykset hallittavuudesta yleisenä epävarmuuden hallintakeinona ja paljastamalla tapoja, joilla sekä ostavien että ostettujen yritysten integraation johtajat vaikuttavat päätöksentekoon yritysoston jälkeisen integraation aikana.

Valintaraatien puheenjohtajina toimivat SSJS:n hallituksen jäsenet, TkT Marko Torkkeli (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT) sekä FT Virpi Sorsa (Aalto yliopisto).

Kilpailu oli jälleen hyvin korkeatasoinen. Tutkimuksia arvioitiin tutkimusongelman merkittävyyden, käytännön kontribuution, aikaisempaan strategiatutkimukseen asemoitumisen, empiirisen laadun ja tulosten omaperäisyyden perusteella.

SSJS kiittää kaikki kilpailuun osallistuneita ja toivottaa onnea palkituille!