Mirja Mutikainen

SSJS:n kunniajäsen Mirja Mutikainen

Dipl.ins., MBA

Mirja Mutikainen

 

 

Vuorossa SSJS:n kunniajäsenten haastattelusarjassa on kokenut teknologiapainotteisten alojen strategisen kehityksen asiantuntija Mirja Mutikainen (s. 1958), joka toimi pitkään seuran hallituksessa. Puheenjohtajana hän oli v. 2008-2010.      

Mirja Mutikainen on toiminut yli 25 vuotta sekä konsulttina että yritysten johtotehtävissä liiketoiminnan kehittäjänä. Hän on toiminut kehitysjohtajana energia- ja logistiikkatoimialoilla ja myös ollut johtavissa asemissa näiden alojen konsultoinnissa. Hänen kokemuspiirinsä kattaa sekä julkisomisteisia että yksityisiä yrityksiä.

Mirja Mutikainen aloitti ammattiuransa työskentelemällä 15 vuotta teollisuusautomaation ja energiasektorin IT-ratkaisujen kehittämisessä. MBA-tutkinnon jälkeen hänen työssään on vahvasti painottunut strateginen liiketoiminnan kehittäminen. Hänen keskeistä osaamisaluettaan ovat energia- ja ympäristöala, bio- ja kiertotalous, liikenne ja logistiikka sekä muut yhteiskunnan infrastruktuuritoiminnot, ja näissä erityisesti liiketoimintakonseptien ja -mallien, toimijaverkostojen ja ekosysteemien strateginen kehittäminen.

Hän on tällä hetkellä Ramboll Finland Oy:ssä johtava konsultti yhteiskunnan ja yritysten puhtaiden ratkaisujen kehittämisen alueella.

Mirja Mutikainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri (TKK) ja suorittanut strategiapainotteisen MBA-tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa.

Teidät tunnetaan energia- ja logistiikkasektorin kovana asiantuntijana. Nämä alat ovat kokeneet ja kokemassa suuria muutoksia, ja alojen toimijoiden strategiat ovat keskeisiä pyrittäessä vastaamaan kestävän kehityksen haasteisiin. Miten konsulttina näette strategiatyön muuttuneen uranne aikana? Mitkä ovat keskeiset strategista ajattelua ohjaavat periaatteet nykyoloissa pyrittäessä turvaamaan energian tarjonta, ehkäisemään ilmastonmuutosta, ottamaan huomioon tehokkuus ja resurssien niukkuus jne.

Strategiasuunnittelussa on viimeisen 10 vuoden aikana korostunut yrityksen toimintaympäristön trendimäisen kehityksen arvioinnin ohella epävarmuuksien tunnistaminen ja arviointi. Tämä toteutetaan usein skenaariotarkastelun ja eri skenaariot huomioonottavan strategian avulla. Parhaiten tuntemillani toimialoilla on poliittisilla painotuksilla, lainsäädännöllä, regulaatiolla ja vaikkapa kilpailun avaamisen aikataululla merkittävä rooli liiketoimintaratkaisujen muokkaajana. Vaikka pitkän aikavälin kehityksen suuntaviivat voivat olla selkeät, niin lyhyen ja keskipitkän aikavälin onnistuminen voi riippua täysin esimerkiksi suunniteltujen lainsäädäntömuutosten ajankohdasta.

Yrityksen tai julkisen organisaation strategisessa kehittämisessä korostuu liiketoimintalogiikan ja lisäarvon määrittely osana toivottua laajempaa kehitystä. Niinpä toimijaverkostot ja niiden strategiat sekä kokonaisten ekosysteemien strategiat ja toimintamallit ovat korostuneet omassa työssäni enemmän.

Nämä painotukset – toimintaympäristön epävarmuuksien huomiointi ja yhteistyöverkostojen kehittäminen – korostuvat periaatteina myös silloin kun toimijat lähtevät vastaamaan kysymyksessä mainittuihin ilmiöihin, energian riittävyyteen, ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, luonnonvarojen vähentymiseen ym.  

Biotalous, kiertotalous, Cleantech – kuuluvat asiantuntemuksenne piiriin. Millaisella strategialla tämän ekosysteemin toimijat pärjäävät ja luovat kasvupolkuja?

Kun puhutaan kestävästä kehityksestä ja puhtaista ratkaisuista, niin strategiseen ajatteluun vaaditaan hybridiratkaisujen merkityksen ymmärtämistä. Ajattelumallina ei voi olla joko-tai vaan sekä-että. Tarvitaan isoja ja pieniä toimijoita, julkishallintoa ja yrityksiä, pitkäjänteistä kehitystä ja nopeita innovatiivisia kokeiluja. Esimerkiksi puhtaan liikenteen kehityksessä sähköllä tulee olemaan vahva asema, mutta sen rinnalle syntyy myös muitakin käyttövoimaratkaisuja, joihin liittyen voidaan tehdä bisnestä.

Bio- ja kiertotalous, älykkäät energia- ja liikenneratkaisut ja cleantech ovat monelta osin elinkaarensa alkuvaiheissa, kun tarkastelukulmana on liiketoiminta ja sen kannattavuus. Niinpä nopeat kokeilut ja niistä oppiminen korostuvat, mutta samanaikaisesti tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta. Muun muassa aurinkosähkön pioneerit joutuivat sinnittelemään aika pitkään ennen kuin markkina ”repesi”, jolloin innovatiivisesta edelläkävijätuotteesta piti kehittää nopeasti volyymibusiness.       

Monet konsultoimanne yritykset toimivat globaalisti. Miten tämä näkyy strategiatyössä? Miten voidaan ottaa oppia ”hyvistä käytännöistä”?

Vaikka työni on viime vuosina painottunut kotimaisiin ja pohjoismaisiin toimijoihin, niin muutaman mielenkiintoisen projektin olen tehnyt myös globaalisti toimiviin yrityksiin. Globaalit yritykset toimivat hyvin pragmaattisesti,” business is business”, ja hyviä käytäntöjä pystytään hyödyntämään ja halutaan hyödyntää koko yrityksessä.

Yritysten globalisaation, kansainvälisen median ja lisääntyneen kansainvälisen vuorovaikutuksen myötä bisneksen kieli - ja strategian kieli - on kehittynyt samantyyppiseksi kaikkialla maailmassa. Tämä helpottaa hyvien käytäntöjen levittämistä.

Olette pitkään toiminut asiantuntijaorganisaatioissa johtavana konsulttina ja johtajana. Digitalisaation kehityksen myöstä tulevaisuudessa yhä suurempi osa ihmisistä on asiantuntijatehtävissä. Mitkä ovat asiantuntijaorganisaation strategian erityispiirteet? Miten johdetaan korkeasti koulutettuja ”tietotyöläisiä”? Mikä on yrityksen kulttuurin merkitys?

Asiantuntijaorganisaation menestymisen tärkeä voimavara on asiantuntijoiden jatkuva kiinnostus ja innostus omaan työhönsä. Tulevaisuuden suunnan yhteinen arviointi ja tulevaisuuteen tähtäävät toimenpiteet – eli strategia! – on tärkeää, monet asiantuntijat haluavat olla uuden kehittäjiä ja siinä ajatusjohtajia.

Asiantutijaorganisaation johtamisessa korostuu yksittäisten henkilöiden ominaisuuksien huomiointi ja sen pohjalta sisäänrakennettu yhteistyömalli ja joustavuus. Kokouksissa eniten esilläoleva ja sosiaalisesti aktiivisin asiantuntija ei kaikessa ole liiketoiminnan kannalta paras asiantuntija. Viime aikojen keskustelu ekstroverteistä ja introverteista johtajista on tähän hyvä esimerkki.

Yrityksen kulttuurilla ja arvoilla on erittäin suuri merkitys asiantuntijatyössä. Korostaisin erityisesti toteutuvan ja koetun kulttuurin merkitystä, eli onnistuuko erityisesti yritysjohdolta ja päälliköiltä ”walk the talk”.

SSJS:n juhlavuoden teema on ”Kirkas strateginen ajattelu liiketoiminnan kestävän kehityksen perustana”. Miten konsulttina edistäisitte tätä? Miten SSJS voisi edistää tätä?

Kestävä kehitys tarkoittaa liiketoimintakontekstissa paitsi ympäristöön liittyvää kestävyyttä niin myös sosiaalista kestävyyttä ja taloudellista kestävyyttä. Hyvin johdettu, ympäröivän yhteiskunnan huomioiva, kannattava ja kasvava liiketoiminta luo ympärilleen sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Minusta SSJS:n kannattaa jatkaa näiden eri näkökulmien esilläpitoa liiketoiminnan kestävän kehityksen edistämisessä.

Minulle kirkas strateginen ajattelu tarkoittaa organisaation oman tilanteen hyvää ymmärtämistä, toimintaympäristön kehittymisen reflektointia mahdollisuuksina tai haasteina, johtopäätösten tekoa edellä mainituista, päätöksiä ja Roadmappeja niiden toteuttamiseksi, ja erityisesti sen tunnistamista, tehdäänkö jollain strategisella toimenpiteellä ns. pitkää linjaa vai nopeita kokeiluja.  

Ilman vuorovaikutusta ja viestintää ei ole kirkasta strategista ajattelua eikä voida toteuttaa kestävää kehitystä. Tässä on yksi tehtäväkenttä SSJS:lle.

Jos katsotaan kestävää kehitystä nimenomaan ympäristönäkökulmasta, puhutaan minulle tärkeistä toimialoista kuten energia, liikenne, bio- ja kiertotalous, cleantech. Niillä toimialoilla korostuvat uudet innovaatiot ja liiketoimintakonseptit ja start-up-tyyppinen yritystoiminnan ylösajo. Ehkä tätä puolta voisi korostaa enemmän SSJS:n toiminnassa jatkossa?

 

11.12.2019