Jorma Eloranta

Vuorineuvos Jorma Eloranta ja SSJS:n toiminnanjohtaja Natalia Salo Stora Enso:n pääkonttorissa maaliskuussa 2019
Jorma Eloranta signeeraamassa kirjansa "Hallitus johdon tukena"

Vuorineuvos

Jorma Eloranta

 

SSJS:n kunniajäsenten haastattelusarjassa on vuorossa vuorineuvos Jorma Eloranta (s.1951), joka on ollut SSJS:n aktiivinen jäsen perustamisvuodesta 1989 lähtien.   

Vuorineuvos Jorma Eloranta on teollisuusjohtaja ja hallitusammattilainen, jolla on kokemusta useiden suurten suomalaisten pörssiyritysten johtamisesta. Hänen viimeisin toimitusjohtajanpestinsä oli Metso Oyj, josta hän siirtyi eläkkeelle vuonna 2011, mutta on jatkanut luottamustehtävissä useiden suuryritysten hallituksissa. Ansioistaan Neste Oyj:n hallituksen puheenjohtajana (2011-2018) hänet palkittiin Pörssisäätiön ”Chair of the Year 2016” –palkinnolla.  Nesteen kokemuksista kertoo myös hänen äskettäin ilmestynyt kirjansa ”Hallitus johdon tukena” (Alma Talent 2018). Tällä hetkellä Eloranta on Stora Enso Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja Cargotec Oyj:n hallituksen jäsen.

Jorma Eloranta on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri. Opiskeluaikainen kiinnostus yhteiskuntaan laajemmin on säilynyt läpi elämän. Jorma Eloranta on toiminut aktiivisesti eri järjestöissä ja mm. toiminut hallituksen ministerien selvitysmiehenä pohtimassa keinoja kotimaisten ja ulkomaisten investointien kasvattamiseksi. 

 

Olette puhunut voimakkaasti yritysten hallitustyön ja hyvän corporate govenrnancen puolesta. Mitä se merkitsee strategian ja strategisen johtamisen kannalta/kielellä? 

Yrityksen menestys perustuu käsitykseni mukaan hyvään strategiaan ja sen menestyksekkääseen toteuttamiseen. Strategiakin on – kuten me kaikki SSJS:ssa tiedämme – johtamisen tulosta. Hyvällä Corporate Governancella ei ole paljon arvoa, jos yrityksen strategia ei toimi eli liiketoimintamalli ei pure markkinoiden tarpeisiin ja yritys ei menesty. CG on vain väline, jonka avulla yritys välttää johtamisen sudenkuoppia ja pystyy kehittämään ja jatkuvasti uudistamaan menestyksekkään strategian. Hyvä strategia luo kilpailuetua.

Parhaimmillaan hallitus on yrityksen strateginen resurssi, joka yhdessä johdon kanssa ja sen kanssa dialogia käyden vahvistaa yrityksen strategisen suunnan ja keskeiset kilpailukeinot.

 

Olette myös puhunut kestävän kehityksen tavoitteesta yritysten päämääränä. Miten tämä on sovitettavissa käytännössä yritysten voitontavoitteluun? Miten painottaa lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin tavoitteet pörssiyhtiöissä? 

Olen siinä käsityksessä, että vain vastuullisesti toimiva yritys voi pitkällä juoksulla olla menestyksekäs eli tuottaa voittoa. Toisaalta vain voittoa tuottava yritys voi investoida moderniin teknologiaan ja kehittää toimintaansa siten, että se pystyy vastaamaan vastuullisuuden haasteisiin. Vastuullisuuteen kuuluu myös talous eli se, että yrityksen talous on terve, mikä mahdollistaa voiton tuottamisen osakkeenomistajilleen.  Vastuullisuus, kestävä kehitys, eettisyys ja yleensä vaatimustenmukaisuus kuuluvat hallituksen ja johdon esityslistalle yrityksen omistuspohjasta riippumatta. Hyvä hallitus tietää, että ihmiset haluavat olla töissä ja asiakkaina vastuullisesti liiketoimintaansa toteuttavassa yrityksessä.

Vielä parempi, jos yrityksen liiketoiminta tukee kestävää kehitystä ja auttaa osaltaan ratkaisemaan maailman suuria haasteita. Kiertotalous, ilmaston lämpenemisen torjuminen, energiatehokkuuden parantaminen,  raaka-aineiden säästäminen ja uusiutuvien raaka-aineiden käyttäminen, päästöjen pienentäminen ja biohajoavien tuotteiden valmistaminen – siinä muutamia kestävään kehitykseen liittyviä liiketoiminta-alueita.

Yrityksen hallituksen on löydettävä tasapaino lyhyen aikavälin tuloksenteon ja pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden kanssa. Olen kutsunut tätä sekä että -johtamiseksi. On samanaikaisesti tehtävä rakenteellisia uudistuksia ja kehitettävä uutta liiketoimintaa. Usein tarvitaan panostuksia uusiin markkinoihin ja uusiin tuotteisiin, kun samanaikaisesti toisaalla leikataan kuluja ja suljetaan tehtaita. Globalisaatio, digitalisaatio ja monet muut aikamme megatrendit kiihdyttävät transformatiivisen uudistumisen tärkeyttä.

 

Entä digiajan haasteet? Miten ne saadaan mukaan strategioihin? Skenaarioiden merkitys? Yrityskulttuurin merkitys?

Olen käsitellyt näitä kaikkia kysymyksiä hallituksen näkökulmasta kirjassani ”Hallitus johdon tukena” (in English: Board of Directors – Focus on Value Creation). Yritysten ja niiden hallitusten on otettava huomioon syvällisiä globaajea, taloudellisia, geopoliittisia, ympäristöön kohdistuvia ja teknologisia murroksia. Digitaalisuus ja sen mukana tuomat monet mahdollisuudet ohjelmistorobotiikasta ja koneoppimisesta aina tekoälyyn asti ovat luonnollisesti jokaiselle yritykselle enemmän tai vähemmän merkittävä strateginen mahdollisuus uudistua. Samalla pitää muistaa tietoturvallisuus ja cyber -riskit.

Skenaarioajattelu on mielestäni perinteistä hyvän hallitustyön toimintaa. On arvioitava mitä vaihtoehtoja on olemassa, kun tehdään tärkeitä päätöksiä. Kyse voi olla investoinneista, yritysostoista tai pitemmän aikavälin strategisten painopisteiden valitsemisesta.

Yrityskulttuurilla on valtavasti merkitystä liiketoimintastrategian toimeenpanon onnistumiseen. Yrityksen transformaation suurimpana haasteena on yrityskulttuuri sekä ihmisten osaaminen ja käyttäytyminen. Tämä koskee digitaalista transformaatiota, mutta myös liiketoimintamallien ja toimintatapojen muutakin uudistamista. Yrityksen arvoihin ja uudistamiseen sitoutuneet ihmiset ovat merkittävästi tuottavampia ja luovempia kuin niihin seikkoihin välinpitämättömästi tai kielteisesti suhtautuvat.

 

Tunnette hyvin SSJS:n toimintaa. Mitä aiheita SSJS:n agendalle haluaisitte / toivoisitte?

SSJS:n jäsenet uskoakseni haluavat kehittyä jatkuvasti paremmiksi ja paremmiksi strategisen johtamisen saralla. Yritysvierailut, joissa yrityksen hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kertovat kuinka yrityksessä työskennellään strategian kehittämiseksi ja miksi nykyiseen strategiaan on päädytty, ovat uskoakseni hyödyllisiä ja kiinnostavia.

Toisaalta erilaiset toisilta oppimisen foorumit, vertaistoiminta, ovat myös tehokasta oppimista.

 

Lopuksi: Mikä on ollut mukavinta/ikävintä urallanne? Mitä neuvoja antaisitte uransa alussa olevalle johtajalle?

Minulle on ollut antoisinta huomata, kun jokin strateginen ratkaisu, esimerkiksi yritysosto, osoittautuu onnistuneeksi eli toteuttaa sille asetetut strategiset ja taloudelliset tavoitteet.

Ikävintä on toteuttaa kustannusleikkausohjelmia, joissa monet ihmiset menettävät syyttään työpaikkansa kysynnän heikentymisen tai kilpailutilanteen muuttumisen takia.

Seuraavassa neuvoni uransa alussa olevalle toimitusjohtajalle johtamisesta.

Hyvä strategia ilmaisee kuinka yritys erottuu kilpailijoistaan asiakkaiden arvostamalla tavalla. Hyvä strategia on selkeä ja innostava, helposti kommunikoitava, mutta vaikeasti kopioitavissa. Hyvin johdetussa yrityksessä jokainen tuntee strategian keskeisimmät sanomat. Varmista, että yritykselläsi on hyvä strategia.

Strategian onnistumisen testi on toimeenpano. Ilman hallituksesi ja keskeisten johtajiesi yhteisymmärrystä strategian sisällöstä toteutus kompastelee. Siis: kommunikoi, kommunikoi.

Johtajana tärkeimmät valintasi ovat strategia ja ihmiset. Muut valinnat liittyvät oikean tasapainon löytämiseen vastakkaisten hyvien pyrkimysten välillä kuten esimerkiksi: kasvu - kannattavuus, luovuus – tuottavuus, nopeus – huolellisuus.

Kukin yritys on ainutlaatuinen. Johtamisessasi Sinun tulee ottaa huomioon yrityksen tila ja toimintaolosuhteet, vahvistaa vahvuuksia, hyödyntää ydinosaamista kasvun keskeisenä lähteenä, innostaa joukot toimintaan.

Sinun kannattaa kehittää oma tapasi johtaa. Johtamiskirjallisuudesta, hyviltä esimiehiltä ja alaisilta, jopa kollegoilta saat vinkkejä, muttet ratkaisua. Sovella johtamismalliasi yrityksen tila huomioon ottaen. Älä juokse muotivirtausten perässä: johdettavat hämmentyisivät ja itsekin sekoaisit.

Johtaminen tarkoittaa haluttujen asioiden aikaansaamista toisten toimesta. Ilman omaa tahtotilaa, jonka johdettavat ymmärtävät, et voi menestyä johtajana.

Johtamisessa tarvitaan leadershipiä, johtajuutta, ja managementtia, johtamisen järjestelmiä. Isossa organisaatiossa kestävä menestys edellyttää ehdottomasti molempia.

Terveessä yrityksessä tuloja pitää olla riittävästi enemmän kuin menoja ja rahaa aina kassassa.

Asiakkaalla on valta päättää rahojensa käytöstä. Siksi asiakas on aina oikeassa, vaikka olisi väärässä.

Jatkuva parantaminen on kestävimpiä johtamisen työkaluja.

Ole rohkea. Kuuntele muita, mutta uskalla päättää viisaasti, vaikka kaikki muut olisivat eri mieltä. 

Ilman arvoja ja arvostelun kestäviä eettisiä periaatteita ei yrityksesi menesty pitemmällä aikavälillä.

 

15.3.2019