Tarkka ennustaminen on tunnetusti mahdotonta, mutta tulevaisuutta on kuitenkin pyrittävä ennakoimaan ja ymmärtämään. Vain riittävän tulevaisuusymmärryksen pohjalta voidaan rakentaa strategia, joka toimii ja kestää.
Sitran tuore Megatrendit 2026 -raportti nostaa neljä keskeistä muutosta, jotka muokkaavat Suomen tulevaisuutta:
- Suuntana pitkäikäisten yhteiskunta
- Maailmanjärjestyksen murros mittaa demokratian voiman
- Tekoäly mullistaa yhteiskunnan perustaa
- Ympäristökriisi pakottaa sopeutumaan ja uudistumaan
Nämä neljä keskeistä muutosta antavat hyvän selkänojan tulevaisuuden tarkasteluun. Muutoksia voi pitää sopivan laajoina, riittävän relevantteina, ja niiden voi olettaa kestävän aikaa useamman vuoden. Vaikka esitetyt muutokset tuskin yksistään tarjoavat yksittäiselle organisaatiolle riittävän kattavaa vastausta omaan toimintaympäristöön, ne kuitenkin antavat hyvän kehikon oman toimintaympäristön tarkasteluun. Makro on ymmärrettävä ennen mikroa.
Emme koskaan tiedä, mitä tapahtuu ensi viikolla, mutta megatrendit ja edellä esitetyt kehityskulut pätevät todennäköisesti myös useamman vuoden perspektiivillä. Vain jokin yllättävä superkriisi, kuten suursota, ydinsota, tappava pandemia, jättimäisen meteoriitin törmäys tai vaikka uinuvan supertulivuoren purkaus, voisi heittää megatrendit romukoppaan. Näitä tuskin tapahtuu, ja näihin emme pysty juurikaan vaikuttamaan. Siispä on keskityttävä niihin tekijöihin, joilla voimme auttaa oman organisaation tilannetta. Strategia on siinä
oivallinen väline.
Käsittelen tässä kirjoituksessa näitä neljää muutosta strategian näkökulmasta. Tiivistän taustoitukseksi nämä kehityskulut lyhyesti. Sen jälkeen käsittelen niitä kahdesta näkökulmasta: miten nämä muutokset voivat näkyä vuonna 2026 ja millaista strategiaa ja strategiatyötä tarvitaan näihin kehityskulkuihin vastaamiseksi.
Neljä tulevaisuutta muovaamaa muutosta
Suunta on kohti pitkäikäisten yhteiskuntaa.
Väestö vanhenee ja syntyvyys pysyy alhaisena. Samalla kehittyvän teknologian myötä ihmiset elävät entistä pidempään. Väestöpyramidi muuttuu entistä terävämmäksi kärjellään seisovaksi kolmioksi. Vaikeudet taloudelle ja talouskasvulle ovat ilmeiset. Tämän yhtälön voi muuttaa ainoastaan nykyistä paljon suurempi maahanmuutto. Kaupungistuminen on ollut jo pitkään megatrendi. Suomessa se tarkoittaa autioituvia syrjäseutuja ja kasvavia kaupunkeja.
Maailmanjärjestyksen murros
Maailmanjärjestyksen murros näkyy sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murenemisena. Yhteisistä säännöistä siirrytään “diilien tekemiseen” ja voimapolitiikkaan. Kansainvälisten järjestöjen ja yhteistyöelinten merkitys kaventuu ja erilaisten maablokkien (esim. BRICS) nousu voimistuu.
Globaalisaation ylevän ajatuksen vapaasta kaupasta korvaa omien kansallisten intressien suojelu. Maat pyrkivät varmistamaan, että niillä on omasta takaa teknologinen osaaminen, kyvykkyys valmistaa komponentteja, teollinen infrastruktuuri sekä raaka-aineet.
Demokratiaa eivät uhkaa vain autoritaariset hallinnot, vaan myös demokratioiden sisältä nousevat poliittiset voimat. Voimakas poliittinen polarisaatio murentaa demokratioiden toimivuutta. Tämä on suuri haaste myös EU:n sisällä, jossa isoimmat päätökset tehdään yksimielisin päätöksin.
Viimeaikaiset tapahtumat Venezuelassa ja käynnissä oleva keskustelu Ukrainasta sekä Grönlannista kertovat, että Yhdysvallat pyrkii eroon “maailman poliisin” asemastaan ja hakee roolia läntisen pallonpuoliskon (Amerikat + Tyynimeri) hallitsijana.
Kiina jatkaa omalla tiellään kohti maailman johtopaikkaa. Se on jo nyt maailman suurin tuotteiden valmistaja, BKT:ssä kakkonen ja johtoasemassa mm. digitaalisissa sekä vihreän teknologian innovaatioissa. Kiinan nousun lisäksi on huomioon otettava globaali etelä. Pitkällä perspektiivillä globaali etelä nousee väistämättä, koska siellä kasvaa väestö sekä talous.
Tekoäly mullistaa
Tekoäly mullistaa työn tekemistä ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Syntyy uusia ammatteja ja samalla monet nykyiset ammatit tulevat häviämään tyystin. Tekemisen prosessit ja sitä myötä ihmisen toimenkuvat muuttuvat vauhdilla, ja yksilöiden osaamisen päivittämiseen tulee suunnata paljon voimavaroja. Tekoäly tulee myös mukaan päätöksentekijäksi. Se merkitsee suurta mullistusta johtamiseen ja jopa yhteisöjen ja demokratian tasolle saakka.
Samalla tekoäly ei ole ainut teknologia, joka muuttaa työtä ja ihmisten elämää. Esimerkiksi kvanttiteknologia, 6G-verkot, robotiikka ja synteettinen biologia voivat tuoda vähintään yhtä suuria muutoksia. Teknologian kehityksen vauhti tullee kiihtymään tekoälyn myötä, ja siten myös teknologian kehitys on entistä vaikeammin ennakoitavissa ja vaikutukset voimistuvat ja laajenevat.
Ympäristökriisi
Ympäristökriisi on megatrendeistä vaikeimmin havaittava ja hitain, mutta samalla potentiaalisilta vaikutuksiltaan kaikista suurin. Luonnon kantokyvyn mureneminen uhkaa koko nykyistä elintapaamme. Yhdeksästä planetaarisesta rajasta olemme ylittäneet jo seitsemän. Jokainen ylitys tarkoittaa, että riski ekosysteemin romahdukselle on todellinen. Puhdas vesi, hedelmällinen maaperä tai hyönteisten tekemä kasvien pölytys eivät ole enää itsestäänselvyyksiä. Ilmaston kuumenemisen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten pitkittyneet kuumuusjaksot, tulvat, hirmumyrskyt ja jättimäiset maastopalot, ovat jo näkyviä.
Mitä muutokset voivat merkitä lähivuosina
Neljä muutosta määrittävät pitkälti sitä toimintaympäristöä, jossa Suomi ja suomalaiset yritykset ja muut organisaatiot elävät tulevina vuosina. Syvennän seuraavaksi hieman näitä kehityskulkuja ja hahmottelen mitä näiden kehityskulkujen sisällä voi ilmetä vuonna 2026 tai laajemmin kahden-kolmen vuoden perspektiivillä.
Ikääntyvä väestö
Ikääntyvä väestö tarkoittaa väistämättä terveyspalvelujen tarpeen kasvua. Kun se tapahtuu samanaikaisesti Suomen olemattoman talouskasvun kanssa, tulee valtio jatkossakin elämään velkarahalla. Palveluntarve kasvaa, mutta rahaa ei pystytä laittamaan lisää, koska velanottoa on jo pelkästään EU-sääntöjen vuoksi pyrittävä vähentämään. Tarve talouskasvulle on entistä huutavampi.
Vaikeudet hyvinvointialueilla jatkuvat. Palvelujen keskittäminen jatkuu ja kulukuri pysyy tiukkana. Kaikkeen ennaltaehkäisevään toimintaan kohdistuu leikkausuhka. Voimme myös olettaa, että tulevina vuosina alkaa yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mitä sairauksia julkisella rahalla jatkossa hoidetaan.
Sellaisille tuotteille ja palveluille, joilla kustannustehokkaasti pystyy parantamaan ihmisten terveyttä, on markkinaa tarjolla. Hyvinvointialueiden lisäksi terveysteknologialla lienee entistä enemmän kysyntää myös yritysten ja muiden organisaatioiden sisällä. Kaikki ratkaisut, joilla voidaan tukea ikääntyvän työvoiman pysymistä työelämässä, voivat tuoda merkittäviä säästöjä niin yksittäisen yrityksen kuin yhteiskunnankin tasolla. Suomessa on jo Ouran, Polarin ja FirstBeatin kaltaisia terveysteknologian huippunimiä, ja insinöörikansa tuottanee
samankaltaisia innovaatioita jatkossakin.
Vuonna 2027 koittavat eduskuntavaalit tuovat lisämausteensa vuoden 2026 poliittiseen keskusteluun. Nykyhallitus tuskin ryhtyy enää isompiin uudistuksiin tai ihmisten toimeentuloon kohdistuviin leikkauksiin. Vaikeat ratkaisut, kuten hyvinvointialueiden määrän vähentäminen tai työterveyshuollon järjestelmän isompi remontti, lykätään seuraavan hallituksen pöydälle. Jos seuraavalta hallitukselta löytyy suurempiin uudistuksiin kanttia, saatetaan palvelujärjestelmässä nähdä merkittäviä muutoksia lähivuosina.
Globaali geopolitiikka
Globaalit geopolitiikan nopeat heilahdukset ovat värittäneet viime vuosia, ja sama jatkunee tulevina vuosina. Niin poliitikoilta kuin yrityksiltäkin tarvitaan kykyä sopeutua ja muuttaa toimintaa nopeasti.
Alkavalle vuodelle voi povata Ukrainan sodan mahdollista päättymistä. Rauha tai jonkinlainen pysyvämpi tulitauko voisi tarkoittaa kasvuspurttia Euroopan taloudelle, kun Ukrainan jälleenrakentaminen käynnistyy. Jonkinlaisten yhteistyösuhteiden palauttaminen Venäjän kanssa voisi tarkoittaa rajan aukeamista sekä mahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille ja venäläisten turistien paluulle.
Ukrainan sodan tilanteesta huolimatta Venäjä jatkanee Euroopan härnäämistä. Infrastruktuuriin kohdistuvat iskut, poliittiset vaikutusyritykset, laitaoikeiston tukeminen, tietoturvamurrot ja Nato-maiden puolustuskyvyn testaaminen esimerkiksi drooneilla tai “eksyvillä” ohjuksilla lienevät totta tänäkin vuonna.
Eurooppa jatkaa varustautumistaan, ja puolustuksen vahvistamiseen käytettävät miljardit lasketaan sadoissa. EU pyrkii vahvistamaan strategista autonomiaansa. Tämä tarkoittaa riittävää puolustusta, joka kykenee vastaamaan Venäjän uhkaan ilman Yhdysvaltojen apua. Samalla toimitusketjuissa, valmistuksessa sekä materiaalien ja mineraalien osalta pyritään löytämään tapoja, jotta EU-maat eivät olisi niin riippuvaisia Kiinasta.
Valkoisen talon uusi turvallisuuspoliittinen strategia1 määrittää läntisen pallonpuoliskon Yhdysvaltojen etupiiriksi. Grönlanti kuuluu siinä katsannossa Yhdysvalloille. Vaikka on varsin epätodennäköistä, että Yhdysvallat ottaisi Grönlannin sotavoimin, on uhkaan silti suhtauduttava vakavasti. Yhdysvaltojen tekemät iskut Iranin ydinlaitoksia vastaan tai Venezuelan presidentin kaappaus todistavat, että Yhdysvaltojen nykyhallinto on valmis yllättävään ja nopeaan voimankäyttöön, kun sille tulee tarve ja sille on suotuisat olosuhteet.
Yhdysvaltojen tekemä Grönlannin valtaaminen sotavoimin tarkoittaisi nykymuotoisen Naton loppua. Vaikutus olisi poliittinen, sotilaallinen, mutta myös taloudellinen. Poliittisiin suhteisiin tämä tarkoittaisi hyytävää pakkastalvea Euroopan ja Yhdysvaltojen välille. Liittolaisuudet olisi pakko neuvotella uudestaan Euroopan sisällä. Taloudellisesti Naton loppuminen tarkoittaisi eurooppalaisen ja suomalaisen puolustusteollisuuden osalta melkoista käännettä, jossa pitää uudelleen miettiä, kenelle myydään, mitä tuotetaan ja minkälaisin standardein.
Yhdysvaltojen toiminta on muutenkin arvaamatonta. Sitä voi perustellusti pitää tietoisena strategiana. Strateginen arvaamattomuus pitää kaikki varpaillaan, kun koskaan ei voi tietää, mitä toinen tekee ja millä aikataululla. Strategia näyttää toimivan. Tämä näkyy hyvin siinä, miten Euroopassa on suhtauduttu Yhdysvaltojen kansainvälistä oikeutta rikkoviin tekemisiin ja sanomisiin esimerkiksi Gazan tai Venezuelan osalta. Yhdysvaltojen sotilaallinen tuki Ukrainalle tai diplomaattinen tuki Ukrainan sodan rauhanponnisteluille on niin arvokas, että eurooppalaiset valtiot joutuvat tarkoin miettimään sanansa, etteivät ne suututa Trumpin hallintoa.
Strategista arvaamattomuutta tulemme näkemään tänäkin vuonna. Jotain viime vuoden tullijupakan kaltaista voi hyvinkin ennakoida myös tälle vuodelle. Maailman talousfoorumi (WEF) onkin varoittanut geotaloudellisesta uhasta2, jossa taloutta käytetään geopolitiikan välineenä. Riski nousikin WEF:in 2026 globaalien riskien listalla kärkeen. Tilanne on nyt vakaanoloinen, mutta laajamittaisen kauppasodan riski leijuu edelleen ilmassa. Yhdysvaltojen suhteet Kiinaan ja EU:hun ovat jännitteiset ja tilanne voi kärjistyä nopeasti. Laajamittainen kauppasota voisi sysätä koko maailman talouden lamaan. Suomalaisten vientiyritysten elämä siis tuskin tänäkään vuonna muuttuu helpommaksi. Hereillä on oltava ja pohdittava vaihtoehtoisia markkinoita ja vaihtoehtoisia toimitusketjuja.
Lähi-idän tilannettakaan ei voi unohtaa. Gazan tilanne on nyt jossain määrin stabiili ja rauhallinen, mutta tilanne keikkuu koko ajan veitsen terällä. Kriisi voi leimahtaa uudestaan pienestäkin sytykkeestä. Iranin levottomuudet ja niiden laukaisemat heijastusvaikutukset voivat säteillä laajasti. Iranin nykyhallinnon kaatuminen heilauttaisi koko Lähi-idän tasapainoa, ja sen vaikutukset maailman talouteen voivat olla merkittäviä.
Tekoäly
Tekoälyn esiinmarssi jatkuu. Tekoälyn kehityksessä tulemme varmasti näkemään uusia virstanpylväitä. Tekoälyn kehitykseen ja sen vaatimiin datakeskuksiin on tehty viimeisten vuosien aikana valtavia investointeja. Vuosi 2026 voi olla se hetki, jolloin alalla alkaa pudotuspeli. OpenAI ja Google näyttävät tällä hetkellä vahvimmilta kandidaateilta ottamaan alan johtavan aseman. Microsoft näyttää jäävän jälkeen.
Jättiläisten kehittäessä tekoälyn kykyä tulemme samalla näkemään entistä enemmän tekoälyn soveltamista. Tekoälyominaisuudet lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla ohjelmissa ja sovelluksissa. Myös uutta yritystoimintaa syntyy tekoälyn ympärille kasvavaan tahtiin.
Tekoälyn hyödyntäminen koskettaa jokaista suomalaista organisaatiota toimintakentästä riippumatta. Organisaatioiden tulisi pyrkiä uudistamaan prosessejaan ja tekoälyn avulla palvelemaan asiakkaitaan paremmin ja nopeammin. Hallinnollista taakkaa on mahdollista keventää merkittävästi. Tekoäly kehittyy nyt niin nopeasti, sekä sen mahdollisuudet laajentuvat erilaisten sovellusten myötä, että kehitystä ei voi kuvata yksittäisenä loikkana, vaan pikemminkin jatkuvana portaiden nousuna, jossa askeleita pitää ottaa jatkuvasti.
Jotta tekoälyn hyödyntämisessä onnistuu, on samalla onnistuttava työntekijöiden osaamisen kehittämisessä. Toimenkuvat muuttuvat nopeasti ja työntekijöiden osaaminen vanhenee vauhdilla. Pari kolme kurssipäivää vuodessa ei ole enää millään tapaa riittävä taso. Oppimisen tulee olla jatkuvaa ja sen tulee olla sisäänrakennettuna jokaiseen toimenkuvaan.
Tekoälyn tuoma muutos haastaa myös johtamista. Tekoäly tulee yhä useammin päätöksentekijäksi. Silloin perinteinen pomo päättää -ajattelu jää auttamatta liian hitaaksi. Johtamisen pitääkin suuntautua entistä enemmän inhimillisiin tekijöihin asioiden hoitamisen sijaan. Johtajan tehtävässä korostuu ryhmähengen luominen, ihmisten tunteiden käsittely, jaksamisen tukeminen, yhteisen ajattelun fasilitointi ja oppimisen mahdollistaminen.
Ympäristökriisi
Ympäristökriisin tuomiin vaikutuksiin varautuminen on välttämätöntä. Vaikka olemme monella tapaa suojassa sellaisilta ilmiöiltä kuin Karibian hirmumyrskyt, Kalifornian maastopalot tai Etelä-Euroopan kuivuusjaksot, on sään ääri-ilmiöt otettava huomioon myös Suomessa. Pitkittyneet helteet tai pakkasjaksot voivat hankaloittaa merkittävästi monen organisaation ja koko yhteiskunnan toimivuutta. Lapissa koetut alkuvuoden pitkittyneet
pakkaset ovat yksi esimerkki sääilmiöistä, joka uhkaa yritystoimintaa ja vaikeuttaa ihmisten liikkumista.
Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tuotteista ja palveluista, joilla varaudutaan ongelmiin. Valtion ja yritysten tekemät panostukset vihreisiin teknologioihin ovat edelleen erinomaisia investointeja tulevaisuuteen.
Strategisen johtamisen keinot
Strategista johtamista tehdään tänä vuonna ja lähivuosina hyvin nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Epävarmuus on suurta ja mahdolliset käänteet nopeita ja vaikutuksiltaan suuria. Yllätyksiltäkään tuskin vältytään. Maailmaa voisi kuvata TUNA-viitekehyksen kautta. Tilanne on turbulentti (Turbulent). Ympäristö on jatkuvasti myllerryksessä ja muutokset seuraavat toisiaan. Samalla eletään epävarmuutta (Uncertain), jossa erilaisten päätösten seurauksia ja muiden toimijoiden reaktioita on vaikea ennustaa. Monet ilmiöt ja tilanteet ovat ennennäkemättömiä ja uusia
(Novel), jolloin vanhat ajatus- tai toimintamallit eivät anna riittäviä vastauksia. Ilmiöt ja signaalit ovat myös tulkinnanvaraisia (Ambiguous) ja mahdollisia selityksiä on yhtäaikaisesti useita.
Toimintaympäristön ollessa tämä strategisessa johtamisessa korostuu joustavuus, mutta myös oman suunnan pitäminen kirkkaana. Epävarmuuden väistämätön seuraus on, että strategian keinovalikoima tulee pitää mukautuvana. Adaptoituminen on olennaista. Suunta täytyy säilyttää, mutta painopistevalinnat, päämäärät ja strategiset kehityshankkeet on oltava valmiita muuttamaan nopeasti. Strategisen johtamisen pitää olla jatkuvaa, ei vain kerran vuodessa tehtävä puristus.
Rullaavaan strategiaan siirtyminen on viisautta. Strategisen johtamisen järjestelmä kannattaa samalla tarkistaa siitä näkökulmasta, tuottaako se riittävän tarkan tilannekuvan ja pystytäänkö tekemään päätöksiä nopeasti, jos tilanne niin vaatii.
Maailman tilanteen epävarmuuteen voi vastata ennakointitietoa hyödyntämällä, skenaariotyöskentelyllä ja riskien hallinnalla. Ennakoinnin tulee olla jatkuvaa, ja ennakointitietoa pitää käsitellä proaktiivisesti. Erilaisia skenaarioita ja niihin sopivia toimintamalleja kannattaa kehittää: jos tapahtuu A, teemme 1; jos B, teemme 2 jne.
Skenaarioita ja toimintamalleja on tarpeen myös simuloida ja harjoitella, jotta reagointinopeus säilyy korkeana, jos ja kun yllättävä kriisi tulee. Riskianalyysien päivittämiselle tulee osoittaa aikaresursseja. Kaikki riskikohdat tulisi käydä läpi skenaarioiden kautta, jolloin nähdään, onko varautuminen riittävällä tasolla. Tietoturvaa ja kyberuhkiin varautumista on parannettava, ja erilaisten infrastruktuurien, kuten sähkö- tai tietoverkkojen, häiriöihin on
varauduttava. Tällä kaikella ennakoinnilla ja varautumisella luodaan luottamusta ja turvallisuuden tunnetta organisaation sisälle, kun tiedetään, että muutoksiin on varauduttu huolella.
Sekä adaptoituminen että reagoinnin parantaminen ovat tärkeitä, mutta vähintään yhtä tärkeää on oman strategian ajatteleminen pidemmälle. Pitkän aikavälin suunta ja visio ovat jopa entistä tärkeämpiä, kun lyhyen aikavälin johtamista leimaa varautuminen ja selviytyminen TUNA-ympäristössä. Jokainen yritys tai organisaatio tarvitsee oman kirkkaan ajatuksen siitä, millainen tulevaisuuden tulisi omalta osaltaan olla: millainen toimija, millaisessa asemassa, mitä tekemässä ja ketä palvelemassa. Ilman kirkasta ajatusta johtaminen ja kehittäminen jäävät tulipalojen sammutteluksi.
Yhteisen suunnan etsinnässä avoin strategiatyö on erinomainen väline. Jatkuva ennakointi yhdistettynä jatkuvaan strategiseen keskusteluun, johon osallistuu koko organisaatio tai laajempikin joukko, antaa mahdollisuuden löytää parhaita strategisia valintoja. Samalla ymmärryksen lisääntyessä ja jatkuvan keskustelun kautta vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen. Sillä voi olla valtava merkitys epävakaina aikoina.
Satsaukset tekoälyn hyödyntämiseen ovat varmasti hyödyllisiä lähes jokaiselle organisaatiolle. Uutta on kokeiltava ja pyrittävä integroimaan prosesseihin. Paikalleen ei saa jäädä. Nykyistä voi parantaa tekoälyllä, mutta samalla on mietittävä, mitä voisi tehdä täysin uudella tavalla. Vaikka sopivaa teknologiaa ei vielä löytyisikään, kokeiluilla on vissi hyöty – oppiminen. Oppimiseen panostaminen lienee muutenkin parhaita lääkkeitä pärjäämiseen myös pitkällä aikavälillä.
Vaikka vastuullisuuspuhe jää helposti pimentoon epävakaina aikoina, eivät vastuullisuuden teemat ole kadonneet. Hiilijalanjäljen pienentäminen, energiatehokkuus ja materiaalien kulutusta vähentävät toimet ovat edelleen erinomaisia tulevaisuusinvestointeja ja usein myös erittäin tehokkaita tapoja kustannusten vähentämiseksi.
Sosiaalista vastuuta kannetaan pitämällä huolta työntekijöistä. Nuorille sukupolville merkityksellisyys työnteon motiivina on valtava voima. Parhaat työntekijät päätyvät niihin organisaatioihin, jotka pystyvät osoittamaan toimintansa vastuullisuuden ja taloudellisen voiton tavoittelua suuremman merkityksen. Yhteiskunnallista vastuuta voi jokainen organisaatio parantaa osallistumalla erilaisin tavoin yhteiskunnallista hyvää tuottaviin
hankkeisiin. Vastuulliset toimijat saavat myös asiakkaiden, sijoittajien ja median huomiota.
Helpolla ei alkava vuosi tule meitä päästämään. Kehittämisen vauhti ja nopeat, yllättävät muutokset vaativat paljon sekä johtajilta, että ihan jokaiselta. Samalla viisas johtaja ja viisas johto löytävät myös aikaa tulevaisuuskeskusteluun, skenaariotyöhön ja strategiseen ajatteluun. Parantamalla maailman ymmärrystä yhteisin keskusteluin luodaan pohja, jonka päälle voidaan rakentaa menestyviä ja tulevaisuuskestäviä strategioita.
Ajat muuttuvat, mutta strategiatyö, strateginen ajattelu ja strategia itsessään säilyvät edelleen erinomaisina välineinä luotsata organisaatiota kohti parempaa tulevaisuutta. Satsataan niihin, käytetään niitä.
