Lukuisten tutkimusten mukaan investoinnit digitaalisiin muutoksiin eivät ole tuottaneet toivottua suorituskykyä tai kannattavuuden kasvua. Valitettavasti tämän näkee myös käytännössä arjen palveluissa ja mediakeskusteluissa, kun suuntaa huomion arjen sujuvuuteen. Tuorein Vaasan yliopiston teettämä tutkimus myös osoittaa, että vain 2 % suomalaisista työntekijöistä ymmärtää organisaationsa strategian. Tämä tarkoittaa, että 98 % työskentelee käytännössä vailla ymmärrystä, mihin suuntaan yritys on menossa ja miksi, puhumattakaan, miten jokainen voisi itse vaikuttaa haluttuun suuntaan.
Mikä siis menee pieleen? Miten voimme rakentaa tai parantaa strategisesti merkittäviä prosesseja, jotka eivät vain näytä hyvältä Power Point -kalvoilla, vaan myös toteutuvat onnistuneesti käytännössä ja luovat kestävää liiketoiminta-arvoa?
Strategia ilman prosesseja on kuin visio ilman konkretiaa
Yksi keskeinen syy strategian epäonnistumiseen on sen irtaantuminen arjesta. Liian usein strategiat jäävät yleviksi julistuksiksi, joita ei koskaan kytketä arjen konkreettisiin tekoihin. Vasta silloin, kun strategia kytkeytyy arjen prosesseihin, organisaatio pystyy siirtämään suuntaansa sanoista tekoihin. Myös ilman selkeää viestintää, yhteistä ymmärrystä ja jatkuvaa seurantaa strategia jää irralliseksi ja lopulta merkityksettömäksi.
Kun työntekijät osallistetaan strategiaprosessiin jo varhaisessa vaiheessa syntyy paitsi sitoutumista myös parempia päätöksiä. Monimuotoiset näkökulmat haastavat ajattelua ja ehkäisevät ryhmäajattelua, joka vaivaa myös monia toimialoja. Scott E. Page on todennut: ”Aito innovaatio ei riipu yksittäisten innovaattoreiden nerokkuudesta, vaan monimuotoisten ryhmien yhteisestä työskentelystä, jossa muut kykenevät rakentamaan toisten yksilöiden ajattelun päälle.” Sama pätee strategiaan.
Muutos ei ala koodista, vaan ajattelusta
Yksi suurimmista väärinymmärryksistä liittyy digitaalisiin muutoksiin. Ne nähdään usein teknologiahankkeina, järjestelmäpäivityksinä tai DevOpsin käyttöönottona. Todellinen muutos tapahtuu kuitenkin vain silloin, kun koko organisaatio muuttaa tapaansa ajatella ja toimia. Liian usein organisaatiot aliarvioivat muutoksen laajuuden. On helpompaa vaihtaa työrooleja tai titteleitä kuin muuttaa ajattelumalleja ja toimintakulttuuria. Uusi tehtävänimike ei tee ihmisestä ketterää, jos ympäristö ei tue uudenlaista toimintaa eikä tarjoa tarvittavaa tukea ja valmennusta. Kestävä muutos vaatii tilaa oppimiselle ja epävarmuudelle. Ihmiset eivät muutu kalenterikutsuilla. He muuttuvat, kun ymmärtävät, miksi saavat vaikuttaa ja kokevat, että voivat onnistua roolissaan ja tehtävissään.
Lyhyt voitto vai pitkä arvo? Tietoalustat eivät ole vain MVP:tä
Tämän päivän liiketoiminta rakentuu laadukkaan datan avulla ja tekoäly tekee tästä entistä näkyvämpää. Silti moni data-alusta ja tekoälysovellus rakennetaan kiireessä, ikään kuin kyse olisi väliaikaisesta kokeilusta, eikä strategisesta investoinnista. Nopeus ja näyttävät demot asetetaan etusijalle. Pitkäjänteinen skaalautuvuus, laadunvarmistus, eettiset periaatteet tai kestävä arkkitehtuuri jäävät sivuun. Syynä on usein painetta todistaa investoinnin kannattavuus nopeasti, vaikka juuri tämä lyhytnäköisyys vaarantaa koko tulevan arvontuotannon ja luotettavuuden.
Luotettava tekoäly alkaa ennen algoritmiä
Tekoälyn käyttäminen liiketoiminnassa ei tarkoita vain kehittyneen teknologian hyödyntämistä asioiden tehostamiseksi. Se merkitsee myös luottamuksen, etiikan, vastuullisuuden ja turvallisuuden rakentamista digitaalisiin järjestelmiimme. Koska tekoäly osallistuu yhä enemmän päätöksentekoon, sen luotettavuuden varmistamisesta tulee äärimmäisen tärkeää. Luotettava tekoäly ei ole kehitykseen jälkikäteen lisättävä ominaisuus.
Lopuksi: Strategia ei riitä, vaan tarvitaan myös rohkeutta muuttua
Strategisten prosessien onnistumisessa ei ole kyse vain organisaation olemassaolosta ja suunnasta. Kyse on kyvystä elää todeksi jatkuvaa uudistumista koko organisaatiossa. Tämä edellyttää vahvaa muutosjohtamista, joka vaatii rohkeutta käydä läpi vaativia vuorovaikutustilanteita, se sallii oppimisen, kannustaa avoimuuteen ja tunnistaa virheet mahdollisuuksina kehittyä.
Kestävä strategia ei synny valitsemalla oikeita sanoja tai trendikästä teknologiaa. Se syntyy pitkäjänteisellä työllä, joka muuttaa strategiset tavoitteet toiminnaksi, joka tähtää yhteisiin päämääriin. Kestävässä strategiassa kulttuuri, kompetenssit ja rakenteet ovat linjassa. Se vaatii myös rohkeutta ajatella ja toimia toisin.
