Koronaviruskriisille ominaista on epävarmuus epävarmuudesta. Monesti kriisit ovat ajallisesti rajattuja, mutta nyt emme tiedä, miten kauan tämä kriisi kestää. Palautuminen kriisistä voi tapahtua aaltoilevasti rajoitusten tiukkuuden vaihdellessa. Kaikissa vaiheissa nopea ja jopa ennakoiva sopeutuminen on avainasemassa ja koronanjälkeiseen aikaan kannattaa jo valmistautua. Koronanjälkeistä johtajuutta voi hahmottaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
1. Palaa normaaliin johtamiseen kriisin jälkeen. Suora toiminta ja käskytys eivät toimi normaalissa konteksissa. Tarkista egosi. Kriisin aikana onnistuneet johtajat ovat hetken aikaa sankareita. Kriisin aikaiset saavutukset eivät kuitenkaan kanna pitkälle, vaan tutut haasteet ja ongelmat palaavat agendalle entistä akuutimpina. Tämä koskee niin yksittäisiä organisaatioita kuin koko yhteiskuntaa.
2. Vakiinnuta uudet toimintatavat ja opi virheistä. Kriisi on pakottanut kokeilemaan uusia toimintatapoja kuten etätyötä ja uusia myyntikanavia. Hyväksi havaitut toimintatavat kannattaa vakiinnuttaa. Etätyössä olemme oppineet teknologian soveltamisen lisäksi itseohjautuvuutta, joka on toimiva tapa johtaa muutenkin kuin etätyössä. Entä mistä nyt perutusta voidaan luopua pysyvästi? Hyötyä tuottamattomia toimintatapoja ei kannata palauttaa vain siksi, että niin on aina tehty.
3. Päivitä strategiasi. Parhaassa tapauksessa strategiasi on kantanut kriisin läpi, mutta siitäkin huolimatta kannattaa arvioida päivitystarve. Koronaviruskriisi koskee kaikkia, mutta vaikuttaa kaikkiin eri tavalla. Strategian päivittämiseen ei ole yleispätevää neuvoa, vaan jokaisen on tunnistettava trendien tuomat muutokset ja muotoiltava oma menestyvä strategiansa.
4. Varaudu uuteen kriisiin. Kriisien opit unohtuvat nopeasti ja usein ajatellaan, että kriisit tapahtuvat muille ihmisille muina aikoina. Kohtaat kuitenkin varmasti uuden kriisin eikä kukaan tiedä millaisen. Oletko silloin valmiimpi kuin olit nyt?
Näissä vinkeissä ei ole sinänsä mitään uutta, vaan ne ovat osa johtajuutta kaikissa tilanteissa. Kuitenkin kriisin aikana ja sen jälkeisen suunnan määrittelyssä johtajuutta tarvitaan erityisen paljon.
