Tänä päivänä strategista ajattelua ja toimintaa tarvitaan entistä enemmän kaikilla organisaation tasoilla. Se edellyttää älykästä strategista johtamista, jossa yhdistyvät strateginen ja operatiivinen ketteryys sekä jatkuva uudistuminen.
Älykäs strateginen johtaminen on herkkyyttä havainnoida ja ennakoida heikkoja signaaleja sekä nopeaa reagointia kaikilla organisaation tasoilla. Se on syvällistä näkemystä eteenpäin, taaksepäin, ylhäältä alas, alhaalta ylös, sivusuuntaan ja tulevaisuuteen (helikopteri- ja satelliittiperspektiivi).
Syvällinen näkemys on tietoa, kokemusta, osaamista, ihmettelyä, intuitiota ja kokonaisvaltaista älykkyyttä. Strategista johtamista vaikeuttaa usein tietynlainen näkemysvaje.Syvällinen näkemys syntyy strategisen ajattelun ja reflektoinnin avulla.
Strateginen ajattelu edellyttää kokonaisvaltaista älykkyyttä; käytännöllistä, rationaalista, emotionaalista, sosiaalista, henkistä ja monikulttuurillista. Nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän myös tekoälykkyyttä. Strateginen ajattelu ja systeemiajattelu ovat tärkeitä organisaatioiden menestystekijöitä. Valitettavasti tällä hetkellä toiminnan suunnittelu on usein enemmän strategista ajautumista kuin strategista ajattelua!
Yksikään strategia ei kuitenkaan toteudu ilman, että sitä johdetaan systemaattisesti. Kyse on niistä perusprosesseista, jolla yritystä johdetaan. Tiimipalaverit, kehityskeskustelut, pohdiskelu ja ihmettely arjessa ovat tässä tärkeitä työkaluja. Johtajan tehtävä on jatkuvasti esittää kysymys siitä, miten strategia toteutuu ja olemmeko ymmärtäneet mission, vision ja strategian samalla tavalla.
Strategia kuuluu kaikille
Perinteisesti strategia on nähty elitistisenä; se kuuluu vain harvoille ja valituille. Se on jotain hienoa, erikoista ja vaikeatajuista, mitä normaali työntekijä ei voi ymmärtää. Strategia syntyy ylimmän johdon toimesta ja se on niin monimutkaista, että se pitää ”jalkauttaa”, koska laajemmin sitä ei voi käsittää.
Strategia kuuluu kuitenkin kaikille. Strateginen ajattelu on kaikkien organisaatioiden menestystekijä, joita ilman ei enää pärjätä jatkuvasti nopeutuvassa muutoksessa. Siksi strategiaosaamista on kehitettävä mahdollisimman systemaattisesti ja laaja-alaisesti koko organisaatiossa.
Strateginen osaaminen on hajallaan organisaatiossa. Entistä harvemmin se on vain johtoryhmän jäsenten päässä, ja entistä useammin niiden asiantuntijoiden päässä, jotka työskentelevät lähellä asiakasrajapintaa. Siksi strategian työstämiseen on osallistettava mahdollisimman monet asiantuntijat, joilla on siihen jotain annettavaa. Laaja-alainen strategiatyöskentely myös nopeuttaa strategioiden toteuttamista ja vähentää normaalia muutosvastarintaa.
Strateginen ajattelu ja luova ajattelu ovat lähellä toisiaan. Luovuus on kykyä ihmetellä, innostua, innostaa ja innovoida. Luovuus on kykyä tarkastella asioita uusista näkökulmista ja löytää uusia ja parempia ratkaisuja käytännön ongelmiin. Tällaista luovuutta tarvitaan myös strategisessa ajattelussa.
Tämän päivän yllätyksellinen ja kaoottinen toimintaympäristö asettaa suuria vaatimuksia ajattelullemme ja toiminnallemme. Tarvitsemme laajalle levinnyttä luovaa ja strategista ajattelua. Sen pitää olla syvällistä, laaja-alaista ja käytännöllistä. Sen pitää pohjautua unelmiin ja visioon strategisesti ajattelevasta luovasta työyhteisöstä. Tämän kehittämiseen on panostettava niin yksilö-, tiimi- kuin organisaatiotasolla.
Strategian älykäs johtaminen
Hyväkin strategia vaatii hyvän toteutuksen ja tähän tarvitaan älykästä johtamista. Esihenkilöiden tapa johtaa on tärkeää strategian toteutuksessa. Mitä strategia merkitsee heille? Miten he osaavat kommunikoida strategian? Onko strateginen ajattelu ja dialogi levinnyt laajasti koko organisaatioon?
Strategisen ajattelun ja toiminnan pitää olla johtamisen ytimessä. Strategoinnin pitää olla aktiivista toimintaa, ja sen tulisi olla jokaisen tiimipalaverin agendalla. Tämä koskee etenkin johtoryhmiä, mutta oikeastaan kaikkia organisaation tiimejä jossain määrin. Tässä esihenkilön esimerkki on tärkeää, hänen olisi jatkuvasti pidettävä strategiaa esillä, virittää siitä dialogia ja rohkaista muita tuomaan ideoita strategiakeskusteluun.
Johtajille ja esihenkilöille strateginen osaaminen on erittäin tärkeää ja sitä on kehitettävä jatkuvasti. Strategiasta on tehtävä ymmärrettävää ja innostavaa, ja tämä tapahtuu aktiivisen vuoropuhelun kautta. Esihenkilöitä on valmennettava tällaiseen vuoropuheluun.
Strategia on keskeinen muutoksen työkalu, mutta se on ymmärrettävä ennen kuin se ohjaa muutosta. Jokaisen esihenkilön on rohkaistava tiiminsä jäseniä strategiseen ajatteluun ja ottamaan vastuuta sekä auttaa heitä näkemään, kuinka he voivat muuttaa ja uudistaa asioita. Yhteinen kieli ja käsitteet ovat välttämättömiä, jotta strateginen ajattelu tulee mahdolliseksi. Johdolla on keskeinen rooli auttaa organisaatiota näkemään asiat yhteisellä tavalla.
Johtaminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii jatkuvaa uudistumista. Jatkuva uudistuminen vaatii strategista ketteryyttä ja operatiivista ketteryyttä. Strateginen ketteryys on kyky jatkuvasti uudistaa ja päivittää sekä kommunikoida organisaation strategia pohjautuen koko henkilöstön osallistavaan työskentelyyn. Erityisen tärkeäksi tässä nousevat
- strateginen herkkyys ja valppaus
- avoin strategiaprosessi ja korkeatasoinen vuoropuhelu
- hyvä viestintä ja kollektiivinen sitoutuminen.
Se on suunnitelmallista ja käytännöllistä strategista ajattelua ja toimintaa.
Operatiivinen ketteryys on kyky kiteyttää oman yksikkönsä strategia ja määritellä yksikön, tiimien ja yksilöiden tavoitteet konkreettisesti koko henkilöstön kanssa ja saavuttaa ne mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen tärkeää siinä on ovat
- toimeenpanon tehokkuus ja laatu
- jatkuva parantaminen ja uudistuminen
- osaamisen systemaattinen kehittäminen.
Älykäs johtaminen tuo ketteryyttä operatiiviseen ja strategiseen johtamiseen ja linkittää operatiivisen ja strategisen johtamisen. Tällöin strateginen on muuttunut entistä operatiivisemmaksi ja operatiivinen entistä strategisemmaksi. Vain tällainen strateginen ja operatiivinen ketteryys mahdollistaa jatkuvan uudistumisen nykyhetken turbulentissa toimintaympäristössä.
Lähteet:
Sydänmaanlakka, Pentti. 2024. Innostu, innosta, innovoi: näkökulmia älykkääseen johtamiseen. Alma
Sydänmaanlakka, Pentti. 2017. Continuous Renewal: The Only Way to Survive. Pertec.
